Arktinen alue on Suomen merkittävin alueellinen ja taloudellinen strateginen alue, mutta sen monipuoliset haasteet vaativat myös uudenlaisia ratkaisuja. Ilmastoon ja ympäristöön liittyvät muutokset sekä väestönkasvun ja elinkeinoelämän muutokset vaativat kestävän kehityksen edistämistä. Tässä artikkelissa tutustutaan arktisen alueen virallisen portaalien rooliin sekä niiden mahdollisuuksiin tukea alueen kehitystä.
Arktisen alueen asukkaat ja toimijat tarvitsivat pitkään keskitettyä tietoa ja yhteistyökumppaneita, jotka yhdistävät eri toimijoiden tietoja ja palveluita. Tällöin arctic virallinen portaali on tullut merkittäväksi välineeksi alueen kehittämisessä. Se tarjoaa keskitetysti tietoa ympäristöministeriön, aluehallintovirastojen ja muiden toimijoiden yhteistyöstä, mikä helpottaa päätöksenteon ja resurssien käytön optimointia.
Arktisen alueen nykytila ja haasteet
Arktinen alue on monitahoinen alue, jossa yhdistyvät luonnonvarat, kulttuuriperintö ja elinkeinotoiminta. Vuonna 2023 arktiset alueet muodostivat noin 16 prosenttia Suomen pinta-alasta ja 13 prosenttia väestöstä. Tärkeimmät alueet ovat Lapin maakunta sekä pohjoisimmat osat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnista. Ilmastoon liittyvät muutokset ovat kuitenkin muuttaneet alueen toimintaympäristöä nopeasti.
Klimanäkymät arktisella alueella ovat huolestuttavia. Vuoden 2021 ilmastoraportin mukaan arktinen alue on lämpenemässä kahdesti nopeammin kuin globaalisti keskimäärin. Tämä vaikuttaa muun muassa kasvillisuuteen, eläimistöön ja maaperän sulamiseen. Vuonna 2022 arvioitiin, että permafrostin sulaminen voi aiheuttaa alueelle noin 150 miljoonan euron taloudellisia riskejä vuoteen 2050 mennessä. Näiden muutosten vuoksi alueen elinkeinoelämää ja asukkaiden elämää vaaditaan uudistumaan.
Arktisen alueen digitaalinen kehitys ja uudenlaiset palvelut
Arktisen alueen digitaalinen kehitys on viime vuosina kiihtynyt merkittävästi. Vuonna 2022 Suomi oli yksi maailman johtavista maista digitaalisen kehityksen osalta, ja arktiset alueet ovat hyötyneet siitä erityisesti. Digitaaliset palvelut helpottavat esimerkiksi ympäristönvalvontaa, turvallisuudenvalvontaa sekä alueen kehittämistä.
Keskeisiä digitaalisten palveluiden kehittämisen haasteita arktisella alueella ovat muun muassa verkko- ja viestintäinfrastruktuurin kehitys sekä digitaalisten palvelujen saatavuus. Vuonna 2023 arvioitiin, että noin 15 prosenttia arktisten alueiden asukkaista ei ole yhteyksissä internetiin, ja tätä on pyritty korjaamaan muun muassa 5G-verkon laajentamisen myötä. Tällä hetkellä arktiset alueet ovat kuitenkin edelleen haastetta digitaalisen palveluiden saatavuuden osalta.
- Arktisella alueella on vuonna 2023 arvioitu olevan noin 200 000 asukasta, joista noin 15 prosenttia ei ole internetin yhteydessä.
- Permafrostin sulaminen voi aiheuttaa alueelle noin 150 miljoonan euron taloudellisia riskejä vuoteen 2050 mennessä.
- Suomi on vuonna 2022 yksi maailman johtavista maista digitaalisen kehityksen osalta.
- Arktinen alue lämpenee kahdesti nopeammin kuin globaalisti keskimäärin.
- Vuonna 2022 arvioitiin, että arktisten alueiden digitaalinen kehitys on kiihtynyt merkittävästi.
Arktisen alueen virallisen portaalien rooli ja tulevaisuus
Arktisen alueen virallinen portaali on tullut merkittäväksi välineeksi alueen kehittämisessä. Se tarjoaa keskitetysti tietoa eri toimijoiden yhteistyöstä ja palveluista, mikä helpottaa päätöksenteon ja resurssien käytön optimointia. Tällä hetkellä portaali tarjoaa muun muassa ympäristönvalvontatietoa, turvallisuustietoa sekä alueen kehittämisen mahdollisuuksia.
Tulevaisuuden haasteena on portaalin laajentaminen ja monipuolistaminen. Vuonna 2024 suunnitellaan portaalin laajentamista esimerkiksi uusien digitaalisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden integroimiseksi. Tavoitteena on lisätä portaalin käytön helpottamista ja monipuolistamista, mikä edistää alueen kestävää kehitystä ja digitaalista yhteistyötä.